Video: General Agreement on Tariffs and Trade (GATT) and North American Free Trade Agreement (NAFTA) 2024
Määritelmä: Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus oli ensimmäinen maailmanlaajuinen monenvälinen vapaakauppasopimus. Se oli voimassa 30. kesäkuuta 1948 ja päättyi 1. tammikuuta 1995. Se päättyi, kun se korvattiin vakaammalla Maailman kauppajärjestöllä. (Lähde: "GATT ja tavaroiden neuvosto", WTO.)
Tarkoitus
GATTin tarkoituksena oli poistaa haitallinen kauppaproteesit. Tämä oli aiheuttanut maailmanlaajuisen kaupan 65 prosentilla suuressa masennuksessa.
Poistamalla tariffeja GATT lisäsi kansainvälistä kauppaa. Se palautti taloudellisen terveyden maailmalle toisen maailmansodan tuhoamisen jälkeen.
Mitä on sovittu heti?
GATTilla oli kolme päämääräystä. Tärkein vaatimus oli se, että jokaisen jäsenen on annettava kaikkein suosituimmuusasemaa kaikille muille jäsenille. Tämä merkitsee, että kaikkia jäseniä on kohdeltava tasavertaisesti tariffien osalta. Siinä suljettiin erityismaksut Britannian Kansainyhteisön ja tulliliittojen jäseniltä. Se myönsi tariffeja, jos niiden poistaminen aiheuttaisi vakavia vahinkoja kotimaisille tuottajille.
Toiseksi GATTin kielto rajoittaa tuonnin ja viennin määrää. Poikkeukset olivat:
- Kun hallituksella oli maataloustuotteiden ylijäämä.
- Jos maa tarvitsi suojatakseen maksutaseensa, koska sen valuuttavarannot olivat alhaiset.
- Kehitysmaat, jotka tarvitsivat suojella aloittelevia aloja.
Lisäksi maat voivat rajoittaa kauppaa kansallisen turvallisuuden vuoksi.
Näihin kuuluvat suojaamaan patentteja, tekijänoikeuksia ja julkista moraalia.
Kolmas säännös lisättiin vuonna 1965. Tämä johtui siitä, että kehitysmaat liittyivät GATT-sopimukseen ja halusivat edistää niitä. Kehittyneet maat sopivat poistavansa kehitysmaiden tuontitullit talouksiensa parantamiseksi. Se oli myös vahvempien maiden etujen mukaista pitkällä aikavälillä.
Siksi se lisää keskiluokan kuluttajien määrää kaikkialla maailmassa. (Lähde: E. Kwan Choi, "Yleiset tullitariffeja ja kauppaa koskevat sopimukset", Iowa State University.)
Historia
GATT nousi Bretton Woods -sopimuksesta. Bretton Woodsin huippukokouksessa luotiin myös Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto maailmanlaajuisen kasvun koordinoimiseksi.
Huippukokous johti lähes kolmanteen organisaatioon. Se oli erittäin kunnianhimoinen kansainvälinen kauppajärjestö. 50 neuvotteluvaiheessa olleet maat halusivat, että se olisi Yhdistyneiden Kansakuntien virasto, joka luo sääntöjä paitsi kaupalle, myös työllisyydelle, hyödyke- sopimuksille, liiketoimintatavoille, ulkomaisille suorille sijoituksille ja palveluille. ITO: n peruskirja hyväksyttiin maaliskuussa 1948, mutta U.S. kongressi ja eräät muut maan lainsäätäjät kieltäytyivät ratifioimasta sitä.Vuonna 1950 Trumanin hallinto julisti voiton, lopettaen ITO: n.
Samaan aikaan 15 maata keskittyi neuvottelemaan yksinkertaisen kauppasopimuksen. He sopivat kaupan rajoitusten poistamisesta, jotka vaikuttavat 10 miljardin dollarin kauppaan tai viidenteen maailman kokonaistuotannosta. GATTin nimessä 23 maata allekirjoitti sopimuksen 30. lokakuuta 1947. Se tuli voimaan 30. kesäkuuta 1948.
GATT ei vaatinut kongressin hyväksyntää. Tämä johtuu siitä, että se oli teknisesti vain sopimus, joka oli voimassa vuoden 1934 U. Reciprocal Trade Act -säännösten mukaisesti. Sen oli tarkoitus olla vain väliaikainen, kunnes ITO korvaa sen.
Vuosina GATT-neuvottelujen jatkokautta jatkettiin. Päätavoitteena oli edelleen alentaa tariffeja. 1960-luvun puolivälissä Kennedyn kierros lisäsi polkumyyntisopimuksen. Tokion kierros 1970-luvulla paransi muita kaupan osa-alueita. Uruguayn kierros kesti vuodesta 1986 vuoteen 1994 ja perusti Maailman kauppajärjestön. (Lähde: "WTO: n ymmärtäminen: GATT-vuodet", WTO.)
GATT ja WTO
GATT elää WTO: n perustana. Itse sopimus 1947 on kuollut. Sen määräykset kuitenkin sisällytettiin GATT 1994 -sopimukseen. Sen tarkoituksena oli säilyttää kauppasopimukset WTO: n perustamisen aikana.
Sitten GATT 1994 on itsessään osa WTO-sopimusta. Alkuperäiset 23 GATT: n jäsenet olivat Australia, Belgia, Brasilia, Burma (nykyään Myanmar), Kanada, Ceylon, Chile, Kiina, Brasilia, Kuuba, Tšekkoslovakia (nyt Tšekki ja Slovakia), Ranska, Intia, Libanon, Luxemburg, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Pakistan, Etelä-Rhodesia (nykyään Zimbabwessa), Syyria, Etelä-Afrikka, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Jäsenmäärä kasvoi 100 maahan vuoteen 1993 mennessä. (Lähde: "Miksi GATT on tärkeä?"
Pros
47 vuotta GATT vähensi tariffeja. Tämä lisäsi maailmankauppaa 8 prosenttia vuodessa 1950- ja 1960-luvuilla. Se oli nopeampaa kuin maailman talouskasvu. Kauppa kasvoi 332 miljardista dollarista vuonna 1970 3 dollariin. 7 biljoonaa vuonna 1993.
Se nähdtiin niin menestyksekkääksi, että monet muut maat halusivat liittyä. Vuoteen 1995 mennessä siellä on 128 jäsentä, jotka tuottavat vähintään 80 prosenttia maailmankaupasta. (Lähde: "GATT-jäsenet", WTO.)
Kaupan lisäämisellä GATT edistää maailmanrauhaa. 100 vuotta ennen GATTia sodan määrä oli kymmenen kertaa suurempi kuin 50 vuotta GATTin jälkeen. Ennen toista maailmansotaa kestävän kaupan liiton mahdollisuus oli vain hieman parempi kuin 50/50.
Näyttämällä kuinka vapaakauppa toimii, GATT inspiroi muita kauppasopimuksia. Se on askel Euroopan unionille. EU: n ongelmista huolimatta se on estänyt sodan jäsentensä välillä. (Lähde: "Voiko estää sodan?" Stanford University, 28. toukokuuta 2014)
GATT paransi myös viestintää tarjoamalla kannustimia pienemmille maille oppimaan englantia, joka on maailman suurimpien kuluttajamarkkinoiden kieli. Tämä yhteisen kielen hyväksyminen vääristi väärinkäsityksiä.Se antoi myös vähemmän kehittyneille maille kilpailuetua. Englanniksi heille kerrottiin kehittyneen maan kulttuurin, markkinoinnin ja tuotteiden tarpeista. (Lähde: E. Kwan Choi, "Kaupankäynti ja kielten sota: kiina ja englanti", Iowa State University, syyskuu 2001.)
Vähennykset
Alhaiset tariffit tuhoavat joitain kotimaisia teollisuudenaloja, mikä osaltaan lisää työttömyyttä näillä aloilla. Hallitukset tukivat monia teollisuudenaloja, jotta ne olisivat kilpailukykyisempää maailmanlaajuisesti. U.S. ja EU: n maatalous olivat tärkeitä esimerkkejä. 1970-luvun alussa tekstiili- ja vaatetusteollisuus vapautettiin GATT-sopimuksesta. Kun Nixon-hallinto otti Yhdysvaltain dollarin pois kultakannasta vuonna 1973, se laski dollarin arvoa verrattuna muihin valuuttoihin. Tämä laski edelleen U.S.-viennin kansainvälistä hintaa.
1980-luvulla maailmankaupan luonne oli muuttunut. GATT ei käsittele palvelujen kauppaa. Se antoi heille mahdollisuuden kasvaa minkä tahansa maan kykyä hallita niitä. Esimerkiksi rahoituspalvelut globalisoitiin. Ulkomaiset suorat sijoitukset olivat tärkeämpiä. Tämän seurauksena, kun U.S.-investointipankki Lehman Brothers romahti, se uhkasi koko maailmantaloutta. Keskuspankit ryntäsivät ensimmäistä kertaa toimimaan yhdessä vuoden 2008 finanssikriisin kanssa. Heidän oli pakko tarjota likviditeettiä jäädytetyille luottomarkkinoille.
Muiden vapaakauppasopimusten tavoin GATT vähensi kansakunnan oikeutta hallita omaa kansaansa. Sopimus velvoitti heidät muuttamaan kansallisia lakeja saadakseen kaupallisia etuja. Esimerkiksi Intia oli antanut yrityksille mahdollisuuden luoda geneerisiä lääkkeiden versioita maksamatta lisenssimaksua. Tämä auttoi useampia ihmisiä varaamaan lääkkeitä. GATT vaati Intiaa poistamaan tämän lain. Tämä herätti huumeiden hintaa monien intiaanien ulottumattomissa.
GATTin kaltaiset kauppasopimukset usein horjuttavat pieniä perinteisiä talouksia. Maat, kuten Yhdysvallat, jotka tukevat maataloustuotteiden viennin, voivat saattaa paikalliset perheviljelijät pois liiketoiminnasta. Ei voida kilpailla edullisten jyvien kanssa, viljelijät siirtyvät kaupunkeihin, jotka etsivät työtä, usein monikansallisten yritysten perustamissa tehtaissa. Usein nämä tehtaat voivat siirtyä muihin maihin halvemmalla työvoimalla, jättäen maanviljelijät työttömiksi.
Maanviljelijät, jotka jäävät usein kasvamaan oopiumista, kokusta tai marihuanasta, vain siksi, etteivät he voi kasvattaa perinteisiä kasveja ja pysyä liiketoiminnassa. Huumausainekaupan väkivalta voi pakottaa heidät muuttamaan suojelemaan itseään ja lapsiaan.
Muut kauppasopimukset
Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus
Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus
- Trans-Tyynenmeren maat (Lähde: "CAFTA ja pakkotyönvastainen kriisi", Syyskuu 26. syyskuuta 2014) kumppanuus
- U. S. Alueelliset kauppasopimukset
- Keski-Amerikan ja Dominikaanisen tasavallan vapaakauppasopimus
- Amerikan vapaakauppa-alue
- Mikä Doha on?