Vuonna 1973 DOD hyväksyi kokonaisvaltaisen voimapolitiikan, jossa tunnustettiin, että aktiivisen ja varauksen sotilasjoukkojen olisi oltava helposti käytettävissä sotilasoperaatioiden tukemiseksi. Tämän seurauksena varausvoimia ei enää pidetty viimeisenä keinona; Ne tunnustetaan nykyään välttämättömänä maan puolustukselle konfliktin varhaisimmilta päiviltä. Lisäksi varojen rauhanmukainen tuki aktiivisille voimille on otettu yhä tärkeämmäksi esimerkiksi rauhanturvaoperaatioihin, vastavirtaoperaatioihin, katastrofivalmisteisiin ja harjoitustukeen.
Seitsemän vararekontekijää ovat armeijan reservi, armeijan kansallispuisto, ilmavoimien reservi, ilmavaltiovarainministeriö, merisatama, merikarhojen reservi ja rannikkovartiosto.
Kunkin valtion kuvernööri voi kutsua valtion armeijan ja ilmavalvojan yksiköt aktiiviseksi velvollisuudeksi auttaa kotimaan hätätilanteita ja katastrofeja, kuten hurrikaanien, tulvien ja maanjäristysten aiheuttamia. Jos tarvitaan lisäapua, maaherra voi pyytää liittovaltion apua Federal Emergency Management Agency (FEMA): n kautta. Puheenjohtajavaltion katastrofien ilmoittamisella FEMA: n liittovaltion avustuksella voi olla DOD: n (sekä aktiivisen että varausvoiman) sotilaallinen tuki.
- 9 ->Federal Call-up Authority
Osasto 10 USC 12301 (a) määrätään, että kongressin ilmoittama sotaa tai kansallista hätäapua mikä tahansa pienempi määrä voidaan kutsua aktiiviseksi tulliksi sodan tai kansallisen hätäsijoituksen lisäksi 6 kuukauteen.
Vaikka tätä ohjesääntöä tavallisesti katsotaan kutsumisvaltuutukseksi vastatakseen suuriin uhkiin kansalliselle turvallisuudelle, DOD totesi, että sitä voitaisiin käyttää varareseptorien aktivoimiseen kotimaan hätätilanteessa. Sitä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty tähän tarkoitukseen.
Edellisen viranomaisen kaltainen DOD totesi, että tämä perussääntö voisi myös antaa pääsyn varaajille kotimaan hätätilanteessa, vaikka sitä ei olekaan koskaan käytetty tähän tarkoitukseen.
Osasto 10 U. S. C. 12304 määrätään, että kun presidentti päättää, että on tarpeen lisätä aktiivisia voimia mihinkään operatiiviseen tehtävään, enintään 200 000 valittua varannosta voidaan kutsua aktiiviseksi tulliksi enintään 270 päivään. (Huom. Viranomaisen vuoden 2007 sotilaslupaa koskeva laki muuttaa enimmäismäärän 270 päivästä 365 päivään). Tätä kutsutaan Presidential Selected Reserve Call-Up (PSRC) -viranomaiseksi. Tässä säännöksessä todetaan myös, että yksikään yksikkö tai jäsen ei saa tilata tämän viranomaisen toimivalle palvelulle avustamaan joko liittovaltion hallitusta tai valtiota vakavan luonnon tai ihmisen aiheuttaman katastrofin, onnettomuuden tai katastrofin aikana.Tätä viranomaista ei näin ollen voida käyttää varaajien pääsyyn kotimaan hätätilanteissa.
Osasto 10 U.S. C. 12301 (b) määrätään, että palvelusektori voi milloin tahansa tilata reserviläistä aktiivista tullia enintään 15 päivää vuodessa. Tätä viranomai- suutta on perinteisesti pidetty viranomaisena, jonka ansiosta palvelut voivat panna täytäntöön reserviläisten kahden viikon vuosikoulutustarpeen.
DOD: n lakiasiainjohtaja antoi kuitenkin vuonna 1994 tulkinnan, jossa todettiin, että tätä viranomaista voitaisiin käyttää operatiivisiin tehtäviin sekä vuosittaiseen aktiiviseen koulutustarpeeseen. Oikeudellisessa lausunnossa todettiin, että tätä viranomaista ei voitu käyttää, jos yksikkö tai jäsen oli jo suorittanut kalenterivuoden 15 päivää kestävää koulutusta. DOD totesi kuitenkin, että tätä viranomaista ei ole käytetty varapuhelujen varoitta- miseen tahattomasti kotimaan hätätilanteisiin.
Varaajien tahattomien aktivointien lisäksi edellä mainituissa olosuhteissa 10 U.S. C. 12301 (d) määrätään, että reserviläiset, jotka vapaaehtoistyöntekijät aktiivisesti osallistuvat, kutsutaan. Vapaaehtoisten reserviläisten aktiivihuoltoon kutsutun määrän ja ajan, jonka aikana heitä voidaan pitää aktiivisena, riippuu yleensä varojen saatavuudesta ja aktiiviväestön lopullisten luvan myöntämisestä.
On olemassa erillinen lakisääteinen viranomainen, joka voi sallia rannikkovartioston vararikollisten vapaaehtoisen kutsumuksen kotimaisissa hätätilanteissa. 14 U.S.C. 712: n määräysten mukaisesti rannikkovartioston valmiusvarainkäyttäjät voivat olla vapaaehtoisesti aktivoituja kotimaisten hätätilanteiden tukemiseksi. Jokainen reserviläinen voi olla velvollinen palvelemaan enintään 30 päivää neljän kuukauden aikana ja enintään 60 päivää kahden vuoden jaksolla.
Yllä mainittujen tietojen perusteella U.S. General Accounting Office