Säästötoimet: määritelmä, esimerkit, toimivatko

Määritelmä : Säästötoimenpiteet ovat valtion menojen väheneminen, verotulojen kasvu tai molemmat. Näitä usein harvoja askeleita aletaan vähentää alijäämiä ja välttää velkakriisi.

Hallitukset eivät todennäköisesti käytä säästötoimenpiteitä, elleivät joukkovelkakirjamarkkinat tai muut lainanantajat ole pakotettuja. Tämä johtuu siitä, että nämä toimenpiteet toimivat supistuvana finanssipolitiikana. Ne hidastavat talouskasvua. Tämä tekee vieläkin vaikeammaksi nostaa valtion velan maksamiseen tarvittavat tulot.

Säästötoimet edellyttävät muutoksia hallituksen ohjelmiin:

• Työttömyyskorvausten rajoittaminen.
• Laajennetaan eläke- ja terveydenhuollon etuuksien tukikelpoisuusikä.
• Vähennä hallituksen työntekijöiden palkkoja, etuja ja tunteja.
• Leikkaa ohjelmat köyhille.

Tasa-arvotoimenpiteisiin sisältyy myös nämä verouudistukset:

• Korota tuloverot etenkin varakkaille.
• Tavoite veropetoksista ja veronkierrosta.
• Yksityistää valtion omistuksessa olevat yritykset. Nämä ovat yleensä teollisuudenaloja, joita pidetään valtion kannalta tärkeinä. Niitä ovat muun muassa apuvälineet, kuljetus ja televiestintä. Myydä ne nostavat tuloja velan maksamiseen.
• Lisää arvonlisäveroja.

Muut säästötoimet vähentävät säännöksiä alentamaan liiketoimintakustannuksia:

• Poista tietyt suojaukset väärennetyiltä päätteiltä.
• Pienennä tai vähennä minimipalkkaa.
• Lisää työtunteja.

Säästötoimenpiteisiin eivät välttämättä sisälly kaikki nämä muutokset. Se riippuu maan tilanteesta.

Miksi maat sopivat säästötoimenpiteisiin?

Maat käyttävät säästötoimenpiteitä valtion velkakriisin välttämiseksi. Tällöin velkojat ovat huolissaan siitä, että maa luopuu velastaan. Se tapahtuu yleensä, kun velan suhde BKT: hen ylittää 90 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että velka on lähes yhtä paljon kuin maan talous tuottaa vuodessa.

Velkojat sitten alkavat vaatia korkeampia korkoja korvaamaan heille suuremman riskin.

Korkeammat korkotasot merkitsevät sitä, että se maksaa maata enemmän jälleenrahoittamaan velkansa. Jossain vaiheessa se tajuaa, ettei sillä ole varaa jatkaa velkansa siirtymistä. Sitten kääntyy muihin maihin tai Kansainvälisen valuuttarahaston uusiin lainoihin. Vastineeksi pelastustoimiin nämä uudet lainanantajat vaativat säästötoimenpiteitä. He eivät halua pelkästään pankkikeskuksen menoja ja kestämätöntä velkaa.

Säästötoimet palauttavat luottamuksen lainanottajan taloushallintoon. Ehdotetut uudistukset lisäävät tehokkuutta ja tukevat vahvempaa yksityistä sektoria. Esimerkiksi veronkierron kohdistaminen tuo lisää tuloja tukemalla niitä, jotka maksavat veronsa. Valtion omistamien teollisuudenalojen yksityistäminen voi tuoda ulkomaista asiantuntemusta.Se kannustaa myös riskinottoa ja laajentaa itse teollisuutta. Alv: n käyttöönotto vähentää vientiä tekemällä niistä kalliimpia. Tämä suojaa paikallisia teollisuudenaloja, joiden ansiosta ne voivat kasvaa ja edistää taloutta.

Esimerkkejä

Kreikan säästötoimet kohdistettiin verouudistukseen. Lainanottajat vaativat Kreikkaa järjestämään tulojen keräämistoimiston uudelleen estämään evadereita. Virasto kohdistui 1 700 varallisuuteen ja itsenäiseen ammatinharjoittajaan auditointeihin.

Se myös vähentää toimistojen määrää ja asettaa tulostavoitteita johtajille.

Muita erityistoimenpiteitä ovat:

• Valtionhallinnon kokonaistyöllistäminen 150 000: lla.
• Julkisten työntekijöiden alentaminen 17 prosenttia.
• Vähennä eläkemaksuja yli 1 200 euroa kuukaudessa 20-40 prosenttia.
• Korota kiinteistöveroja 3-16 eurolla neliömetriä kohden.
• Poista lämmityspolttoainetuet.

Kreikan hallitus päätti yksityistää 35 miljardin euron valtionomaisen omaisuuden vuoteen 2014 mennessä. Se myös lupasi myydä ylimääräiset 50 miljardin euron varat varoihin vuoteen 2015 mennessä. Lisätietoja on IMF: n muistioissa.

Lomautukset, verojen nousut ja vähentyneet edut hillitsivät talouskasvua. Vuoteen 2012 mennessä Kreikan velka suhteessa BKT: hen oli 175 prosenttia, joka on yksi maailman korkeimmista. Velkakirjojen haltijoiden oli hyväksyttävä 75 prosentin vähennys niiden velasta. Kreikan taantuma sisältää 25 prosentin työttömyysasteen, poliittisen kaaoksen ja heikon pankkijärjestelmän.

Miksi tämä tapahtui, katso Mikä on Kreikan velkakriisi?

Euroopan unioni - Kreikan velkakriisi levisi pian muualle euroalueeseen. Monet eurooppalaiset pankit olivat investoineet kreikkalaisiin yrityksiin ja valtion velkaan. Muut maat, kuten Irlanti, Portugali ja Italia, olivat myös ylittyneet. He hyödynsivät alhaiset korot euroalueen jäseninä. Vuoden 2008 finanssikriisi heikensi näitä maita. Tämän seurauksena he tarvitsivat pelastuspaketteja pitääkseen laiminlyödessään velkaansa.

Italia - Vuonna 2011 pääministeri Silvio Berlusconi lisäsi terveydenhuoltopalkkioita. Hän leikasi myös aluehallituksille myönnettyjä tukia, perheavustuksia ja varakkaiden eläkkeitä. He äänestivät hänet virkaan. Hänen sijaisensa Mario Monti nosti verotuksia varakkaille, korotti eläkkeistä eläkkeitä ja meni veronkierron jälkeen.

Irlanti - Vuonna 2011 hallitus leikkaa työntekijänsä palkkaa 5 prosenttia. Se vähensi hyvinvointi- ja lapsilisityksiä sekä suljetut poliisiasemat.

Portugal - Hallitus leikata palkkoja 5 prosenttia ylimmän hallituksen työntekijöille. Se nostaa arvonlisäveroa 1 prosentilla ja kasvatti akseleita varakkaille. Se vähensi sotilaallisia ja infrastruktuurimenoja. Se lisäsi yksityistämistä.

Espanja - Espanja suli hallituksen työntekijöiden palkat ja alensi talousarviota 16,9 prosenttia. Se nosti veroja varakkaille ja kasvatti tupakkaverotusta 28 prosenttia.

Yhdistynyt kuningaskunta - Yhdistynyt kuningaskunta poisti 490 000 valtion työpaikkaa, leikkaa budjetit 49 prosentilla ja kasvatti eläkeikää 65: stä 66: een vuoteen 2020 mennessä. Se pienensi eläkeläisten tuloverotukea, verot.

Ranska - Hallitus sulki veropetokset. Se peruutti talouden elvytystoimenpiteet ja lisäsi yritysten ja varakkaiden verotusta.

Saksa - Saksan hallitus alensi tukea vanhemmille. Se eliminoi 10 000 hallituksen työpaikkaa ja nosti veroja ydinvoimasta. (Lähde: "EU: n säästötahti maittain," BBC, 21. toukokuuta 2012.)

Katso syitä, katso Euroalueen kriisi.

Yhdysvallat - Vaikka nimitystä "säästötoimet" ei ole koskaan kutsuttu, ehdotukset Yhdysvaltojen kansallisen velan vähentämiseksi ovat olleet keskipisteenä vuonna 2011. Yhdysvaltojen velkakriisi johti Yhdysvaltojen velkakriisin seurauksena. Kulujen leikkaukset ja veronkorotukset muuttuivat ongelmaksi. Kongressi kieltäytyi hyväksymästä vuoden 2011 talousarviota huhtikuussa 2011 lähes sulkemalla hallituksen. Se torjui katastrofin sopimalla lievistä menoleikkauksista.

Heinäkuussa kongressi on uhannut USA: n velan laiminlyönnistä nostamatta velkakattoa. Se torjui jälleen kerran katastrofin, kun molemmat osapuolet sopivat kahden osapuolen toimikunnalle tutkivan asiaa. Kongressi määräsi myös talousarvion takavarikoinnin, jos mitään ei ratkaistu. Tämä pakollinen 10 prosentin budjetin leikkaus tapahtuisi veronnousun lisäksi verotusjyrässä tunnetussa tilanteessa. Kongressi ratkaisi sen viimeisen minuutin sopimuksella. Se viivästytti takavarikointia, nostanut veroja varakkaille ja sallinut 2 prosentin palkkasumman hyvityksen päättymään. Katso lisätietoja kohdasta Fiscal Cliff 2013.

Toimivatko säästötoimenpiteet?

Aikeistaan ​​huolimatta säästötoimenpiteet heikentävät yleensä velkaa. Tämä johtuu siitä, että ne vähentävät talouskasvua. Vuonna 2012 IMF julkaisi raportin, jossa todettiin, että euroalueen säästötoimet ovat hidastaneet talouskasvua ja heikentäneet velkakriisiä. EU puolusti kuitenkin toimenpiteitä. Sanottiin, että he palauttivat luottamuksen siihen, miten maita hallinnoitiin. Esimerkiksi Italian talousarvion leikkaaminen rauhoitteli huolestuneita sijoittajia, jotka sitten hyväksyivät pienemmän tuoton riskilleen. Italian joukkolainojen tuotot laskivat. Maa löysi helpommin rullata lyhytaikaista velkaa. (Lähde: "Rehn hylkää IMF: n kritiikkiä", EU: n tarkkailija, 11. tammikuuta 2013).

Säästötoimenpiteiden ajoitus on kaiken. Se ei ole hyvä aika, kun maa kamppailee taantumasta. Julkisten menojen laskeminen ja työntekijöiden lomauttaminen vähentävät talouskasvua ja lisäävät työttömyyttä. Tämä johtuu siitä, että hallitus itse on tärkeä osa BKT: tä. Samalla tavoin yritysverojen korottaminen yrityksissä kamppailee vain lisää irtisanomisia. Tuloverojen nostaminen vie rahat pois kuluttajien taskuista, antaen heille vähemmän kuluja.

Säästötoimenpiteiden paras aika on, kun talous on käynnissä suhdannevaiheessa. Menojen leikkaaminen hidastaa kasvua 2-3 prosentin tasolle ja välttää kuplaa. Samalla se vakuuttaa sijoittajien julkisen velan, että hallitus on verotuksellisesti vastuussa.