Mikä Kreikan velkakriisi on? Viimeisimmät uutiset selitys

Kreikan velkakriisi on vaarallinen summa, jonka Kreikan hallitus on velkaa. Tämä johtuu siitä, että mahdollinen velan oletus aiheuttaa suurta uhkaa Euroopan unionille.

Vuodesta 2008 lähtien EU: n johtajat ovat kamppaillut sopimaan ratkaisusta. Tuolloin Kreikan talous on supistunut 25 prosenttia kiitos velkojien vaatima menojen leikkaukset ja veronkorotukset. Kreikan velka suhteessa BKT: hen on kasvanut 179 prosenttiin.

Erimielisyydestä huolimatta maat menettävät enemmän. Kreikka haluaa EU: n keventävän kuormituksensa antamalla anteeksi osan velasta. EU, jota johtaa Saksa ja sen pankkiirit, haluaa Kreikan uudistamaan hallintoaan ja rahoitusrakennettaan.

Kriisi laukaisi euroalueen velkakriisin ja luonut pelkoja maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä. Se kyseenalaistaa itse euroalueen elinkelpoisuuden. Se varoittaa siitä, mitä voisi tapahtua muiden raskaasti velkaantuneiden EU: n jäsenten kanssa. Kaikki tämä maasta, jonka taloudellinen tuotos ei ole suurempi kuin Connecticutin USA: n valtio.

Kreikan kriisi selittänyt

Kreikassa ilmoitettiin vuonna 2009, että budjettialijäämä olisi 12,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on yli neljä kertaa EU: n 3 prosentin raja. Luokituslaitokset Fitch, Moody's ja Standard & Poor's laskivat Kreikan luottoluokitukset. Se pelotti sijoittajia. Se myös ajoi tulevien lainojen kustannuksia. Kreikalla ei ollut hyviä mahdollisuuksia löytää varoja velan takaisinmaksuun.

Kreikassa ilmoitettiin vuonna 2010 suunnitelmasta vähentää alijäämänsä kolmeen prosenttiin BKT: stä kahteen vuoteen. Kreikka yritti rauhoittaa EU: n lainanantajia, se oli verotuksellisesti vastuussa. Vain neljä kuukautta myöhemmin Kreikka varoitti, että se voi olla oletus, aivan sama.

EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto myönsivät 240 miljardia euroa hätärahastoihin vastineeksi säästötoimenpiteisiin.

EU: lla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin jättää jäsenensä puolelle rahoittamalla avunantoa. Muussa tapauksessa sen olisi kohdattava Kreikan seuraukset joko poistumatta euroalueelta tai laiminlyöntejä.

Rypäleitä koskevat toimenpiteet vaativat Kreikkaa lisäämään arvonlisäveroa ja yhtiöveroprosenttia. Sen on suljettava veropetokset ja vähennettävä veronkiertoa. Sen pitäisi vähentää varhaiseläkkeen kannustimia. Sen on nostettava työntekijöiden maksuja eläkejärjestelmään. Merkittävä muutos on monien kreikkalaisten yritysten yksityistäminen, mukaan lukien sähkön siirto. Tämä vähentää sosialististen puolueiden ja ammattiliittojen valtaa. Tässä on sopimuksen teksti.

Saksa, muut EU: n johtajat ja joukkovelkakirjatoimistot halusivat varmistaa, että Kreikka ei käytä uutta velkaa maksaakseen vanhan. Saksa, Puola, Tšekki, Portugali, Irlanti ja Espanja olivat jo käyttäneet säästötoimenpiteitä omien talouksiensa vahvistamiseksi.Koska he maksoivat pakkokeinot, he halusivat Kreikan noudattamaan esimerkkejä. Jotkut EU-maat, kuten Slovakia ja Liettua, kieltäytyivät pyytämästä veronmaksajia kaivaamaan taskunsa, jotta Kreikka irtaisi koukun. Nämä maat olivat juuri kärsineet omasta säästötoimestaan ​​konkurssin välttämiseksi ilman EU: n apua. (Lähde: "Liettuasta, näkemys säästötoimista", New York Times, 1.4.2010.)

Laina antoi Kreikalle vain tarpeeksi rahaa maksamaan korkoa nykyisestä velasta ja pitämään pankit aktivoidusti. Toimenpiteet hidastivat edelleen Kreikan taloutta. Tämä heikensi velan takaisinmaksuun tarvittavia verotuloja. Työttömyys nousi 25 prosenttiin ja katuja puhkesi kaduilla. Poliittinen järjestelmä oli mullistuksessa, kun äänestäjät kääntyivät kenellekään, joka lupasi kivuton tie ulos.

Vuonna 2011 Euroopan rahoitusvakausjärjestely lisäsi 190 miljardin euron avustusta. Nimenmuutoksesta huolimatta rahat ovat peräisin myös EU-maista.

Vuoteen 2012 mennessä Kreikan velka suhteessa BKT: hen oli noussut 175 prosenttiin, lähes kolme kertaa EU: n 60 prosentin rajan. Liikkeeseenlaskijat lopulta sopivat hiusleikkauksesta, vaihtamalla 77 miljardin dollarin joukkovelkakirjalainoja 75 prosenttia vähemmän velkaa. Kreikan pääministeri Alexis Tsipris ilmoitti 27. kesäkuuta 2015 kansanäänestyksestä säästötoimenpiteistä. Lähde: "Kreikka," New York Times "Kreikan velkakriisi aikajana" BBC. Hän lupasi, että "ei" äänestäminen antaisi Kreikalle enemmän vipuvaikutusta neuvotella 30 prosentin velkahelpotus EU: n kanssa. Kreikka jäi 30.6.2015 aikataulustaan ​​1. 55 miljardin euron maksusta. Molemmat osapuolet kutsuivat sitä viivytykseksi, ei viralliseksi oletukseksi. Kaksi päivää myöhemmin IMF varoitti, että Kreikalle tarvitaan 60 miljardia euroa uutta tukea. Se kertoi velkojille lisää arvonalennuksia yli 300 miljardin euron velasta. (Lähde: "IMF nostaa referendumäärityksiä", Wall Street Journal, 2. heinäkuuta 2015.)

Kreikan äänestäjät äänestivät 6. heinäkuuta 2015 "ei". Epävakaus loi juoksua pankkeihin. Kreikka kärsi huomattavasta taloudellisesta vahingosta kansanäänestyksen kahden viikon aikana. Pankit sulkivat ja rajoittavat pankkiautomaatteja 60 euroon päivässä. Se uhkasi matkailuelinkeinoa kauden korkeimmillaan ja 14 miljoonaa matkailua maassa. Euroopan keskuspankki sopi pääomasijoittaakseen kreikkalaiset pankit 10 - 25 miljardilla eurolla, minkä ansiosta ne voivat avata uudelleen. Pankit asettavat 420 euron viikoittaisen rajan markkinoiltapoistoon. Tämä estää tallettajia tyhjentämästä tilejään ja pahentavansa ongelmaa. (Lähde: BBC, New York Times, WSJ, Financial Times)

Kreikan parlamentti hyväksyi 15. heinäkuuta kaikki toimenpiteet. Muussa tapauksessa se ei saisi 86 miljardin euron lainaa EU: lta. Euroopan keskuspankki sopi Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, että niiden on vähennettävä Kreikan velkaa. Tämä tarkoitti, että ne pidentäisivät ehtoja ja vähentäisivät siten nykyistä nettotasoa. Kreikka olisi edelleen velkaa sama määrä, se voisi maksaa sen vain pidemmän ajanjakson ajan. (Lähde: "Daily Shot", 17. heinäkuuta 2015.)

Kreikka maksoi 20. heinäkuuta Kreikan keskuspankille EU: n hätärahastoon myönnetyn 7 miljardin euron lainan. Yhdistynyt kuningaskunta vaati, että muut EU: n jäsenet takaavat sen panoksensa pelastamiseen.

Kreikan pääministeri Alex Tsipiras ja Syriza-puolue voittivat 20. syyskuuta 2015 vaaleissa. Se antoi heille valtuudet jatkaa velkahuojennusta EU: n kanssa käydyissä neuvotteluissa. Mutta heidän oli myös jatkettava EU: lle luvannut epäsuosittuja uudistuksia. (Lähde: "Tsipras Wins", CNBC, 21. syyskuuta 2015.)

Kreikan neljä suurinta pankkia otti marraskuussa 2015 yksityishenkilön 14,4 miljardia euroa EKP: n vaatimusten mukaisesti. Varat kattaisivat huonot lainat ja palauttaisivat pankit täydelliseen toimintaan. Lähes puolet lainoista, jotka pankit ovat kirjoillaan, voivat olla oletuksena. Pankki-sijoittajat osallistuvat tähän summaan vastineeksi 86 miljardin euron avustuslainoista. (Lähde: "Kreikan virkamies kertoi korottavansa 15 dollaria." 9 miljardia Cover Bad Loans ", New York Times, 3. lokakuuta 2015.)

Maaliskuussa 2016 Kreikan keskuspankki ennusti talouden palaavan kasvuun kesä. Se vain supistui 0,2 prosenttiin vuonna 2015. Mutta kreikkalaiset pankit menettivät edelleen rahaa. He olivat haluttomia soittamaan huonoon velkaan, uskoen, että heidän lainanottajansa maksavat takaisin, kun talous paranee. Tämä sidottu rahasto olisi voinut lainata uusia hankkeita. (Lähde: "Etulinjassa", The Economist, 12. maaliskuuta 2016.)

Euroopan unionin vakausmekanismi maksoi 17. kesäkuuta 2016 Kreikalle 7,5 miljardia euroa. Se aikoo käyttää varoja maksamaan korkoa velalleen. Kreikka jatkoi säästötoimenpiteitä. Se on hyväksynyt lainsäädäntöä eläke- ja tuloverojärjestelmien nykyaikaistamiseksi. Se yksityistää useampia yrityksiä ja myydä ei-toivottuja lainoja. (Lähde: ESM maksaa 7,5 miljardia euroa Kreikkaan, ESM Europa.)

Pääministeri Alexis Tsipras sopi toukokuussa 2017 leikkaamalla eläkkeitä ja laajentamalla veropohjaa. Sen sijaan EU antaisi hänelle vielä 86 miljardia euroa. Näin Kreikka voi maksaa maksuja nykyisestä velastaan. Tsipras toivoo, että hänen sovitteleva sävy auttaa häntä vähentämään 293,2 miljardia euroa maksamatta olevaa velkaa. Mutta Saksan hallitus ei todennäköisesti myönnä paljon ennen syyskuun presidentinvaaleja. Kreikka on maksanut 35,4 miljardia euroa helmikuusta 2015 lähtien. (Lähteet: "Kreikan velka-aikataulu", Wall Street Journal, 5. toukokuuta 2017. "Kreikan säästötoimisto avaa potentiaalisen polun pois pelastuksesta", Wall Street Journal, toukokuu 5, 2017.)

Kreikan kriisin syyt

Miten Kreikka ja EU joutuivat tähän sotkuun ensiksi? Siemeniä kylvettiin vuonna 2001, kun Kreikka otti euron käyttöön valuuttana. Kreikka oli ollut EU: n jäsen vuodesta 1981, mutta ei voinut tulla euroalueelle. Sen budjettivaje oli ollut liian korkea euroalueen Maastrichtin kriteereille.

Kaikki menivät hyvin ensimmäisten vuosien ajan. Kuten muut euroalueen maat, Kreikka hyötyi euron valtuudesta. Se laski korkoja ja tuottanut sijoituspääomaa ja lainoja.

Kreikassa ilmoitettiin vuonna 2004, että se valehteli päästäkseen Maastrichtin kriteereihin. EU ei ole määrännyt seuraamuksia. Miksi ei? Kolme syytä oli.

Ranskaa ja Saksaa käytettiin myös rajan yläpuolella tuolloin. He tekisivät tekopyhää rangaistakseen Kreikkaa, kunnes ne asettavat ensin omat säästötoimenpiteet.

Epätietoisuus siitä, millaisia ​​seuraamuksia voitaisiin soveltaa. He voisivat karkottaa Kreikan, mutta se olisi häiritsevä ja heikentäisi euroa.

EU halusi vahvistaa euron valtaa kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Vahva euro vakuuttaisi muut EU-maat, kuten Ison-Britannian, Tanskan ja Ruotsin, hyväksymään euron. (Lähteet: "Kreikka valehteli", Bloomberg, 26. toukokuuta 2011. "Kreikka liittyi euroalueeseen", BBC, 1. tammikuuta 2001. "Kreikka liittyi euroon", 1. kesäkuuta 2000.)

jatkui nousussa, kunnes kriisi puhkesi vuonna 2009.

Mitä tapahtuu, jos Kreikka jättää euroalueen?

Ilman sopimusta Kreikka luopuisi eurosta ja palaisi drakman takaisin. Se lopettaisi vihamieliset säästötoimenpiteet. Kreikan hallitus voisi palkata uusia työntekijöitä, vähentää 25 prosentin työttömyysastetta ja lisätä talouskasvua. Se muuttaisi euromääräisen velkansa drakmoiksi, tulostaisi enemmän valuuttaa ja pienentäisi euron vaihtokurssia. Tämä vähentäisi velkaansa, laski vientikustannuksia ja houkutteli matkailijoita halvemmaksi lomakohteeksi.

Aluksi tämä tuntuisi ihanteelliselta Kreikalle. Mutta kreikkalaisen velan ulkomaiset omistajat kärsivät heikentävistä tappioista, kun drakma romahti. Tämä heikentäisi takaisinmaksujen arvoa omassa valuutassaan. Jotkut pankit joutuisivat konkurssiin. Suurin osa velasta on Euroopan hallitusten omistuksessa, jonka veronmaksajat kannattavat laskua.

Drachma-arvojen romahdus voi aiheuttaa hyperinflaatiota, sillä tuonnin hinta kohoaa. Kreikka tuo 40 prosenttia elintarvikkeistaan ​​ja lääkkeistä ja 80 prosenttia sen energiasta. Monet yritykset kieltäytyivät viemästä näitä tuotteita maahan, joka ei ehkä maksa laskujaan. Maa ei voinut houkutella uusia ulkomaisia ​​suoria sijoituksia tällaiseen epävakaaseen tilanteeseen. Ainoat maat, jotka ovat ilmoittaneet antavansa Kreikan, ovat Venäjä ja Kiina. Pitkällä aikavälillä Kreikka löytäisi itsensä takaisin paikalle, missä se nyt on: rasitettu velalla, jota se ei voi maksaa takaisin.

Muiden velkaantuneiden maiden korot voivat nousta. Luokituslaitokset huolehtivat siitä, että he jättäisivät myös euron. Euron arvo voi itse heikentyä, kun valuuttakauppiaat käyttävät kriisiä syynä vetoa siihen.

Mitä tapahtuu, jos Kreikan oletusasetukset?

Laaja-alainen kreikkalaisella oletuksella olisi välitön vaikutus. Ensinnäkin kreikkalaiset pankit joutuisivat konkurssiin ilman Euroopan keskuspankin lainoja. Tappiot voisivat uhata muiden eurooppalaisten pankkien vakavaraisuutta, erityisesti Saksassa ja Ranskassa. Heillä on yhdessä muiden yksityisten sijoittajien kanssa 34,1 miljardia euroa Kreikan velkaa.

Euroalueen hallitukset omistavat 52,9 miljardia euroa. Tämä on EFSF: n omistaman 131 miljardin euron lisäksi lähinnä euroalueen hallituksia.Jotkut maat, kuten Saksa, eivät vaikuta pelastustoimiin. Vaikka Saksassa on eniten velkaa, se on pieni prosenttiosuus BKT: stä. Suuri osa velasta ei tule vasta vuoteen 2020 tai sen jälkeen. Pienemmillä mailla on vaikeampi tilanne. Suomen osuus velasta on 10 prosenttia vuosibudjetista. (Lähde: "Suomi tuo esiin sen, mikä on kiinni Kreikassa", Breitbart, 7. heinäkuuta 2015.)

EKP: llä on 26,9 miljardia euroa Kreikan velkaa. Jos Kreikka jättää maksamatta, se ei vaaranna EKP: n tulevaisuutta. Tämä johtuu siitä, että on epätodennäköistä, että muut velkaantuneet maat päättäisivät laiminlyönnistä.

Näistä syistä kreikkalainen oletus ei olisi huonompi kuin vuoden 1998 LTCM-velkakriisi. Juuri silloin, kun Venäjän oletusarvo johtui siitä, että hyökkäysalku oli muiden kehittyvien markkinoiden maissa. Kansainvälinen valuuttarahasto estänyt monia defaults tarjoamalla pääomaa, kunnes niiden taloutta on parannettu. Kansainvälinen valuuttarahasto omistaa Kreikalle 21,1 miljardia euroa, mikä ei riitä sen lieventämiseen. (Lähde: "IMF kariutuu bailout-keskusteluista Kreikan kanssa", Wall Street Journal, 12. kesäkuuta 2015.)

Eroavuudet ovat laiminlyöntien laajuus ja kehittyneet markkinat. Se vaikuttaisi suurelta osin IMF: n varoista. Yhdysvallat ei pystyisi auttamaan. Vaikka IMF: n rahoituksen valtava tuki onkin, se on nyt liian tyydyttävä. Ei olisi poliittista ruokavaliota Euroopan valtioiden velkaantumiselle.

Miksi tarvitaan tiukkoja toimenpiteitä?

Pitkällä aikavälillä toimenpiteet parantavat Kreikan suhteellista etua globaaleilla markkinoilla. Säästötoimenpiteet edellyttivät Kreikan parantavan julkisen talouden hallinnointia. Sen oli uudistettava tilitään ja raportoitava. Se laski kaupan esteitä ja lisäsi vientiä.

Tärkein se vaati Kreikkaa uudistamaan eläkejärjestelmäänsä. Ennen se absorboi 17,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, korkeampi kuin missään muussa EU-maassa. Julkiset eläkkeet ovat 9 prosenttia alhaisempia verrattuna 3 prosenttiin muissa maissa. Säästötoimenpiteet vaativat Kreikkaa leikkaamaan eläkkeitä 1 prosentilla BKT: stä. Se edellytti myös työntekijöiden suurempaa eläkemaksua ja vähensi varhaiseläkettä.

Puolet kreikkalaisista kotitalouksista luottaa eläkkeisiin, ja yksi viidestä kreikkalaisesta on 65 vuotta tai vanhempi. Nuorisotyöttömyys on 50 prosenttia. Työntekijät eivät ole innostuneita maksujen maksamisesta, joten eläkeläiset voivat saada eläkkeitä suurempia. (Lähde: "Kestämätön tulevaisuus: Kreikan eläkkeet Dilemma Explained," The Guardian, 15. kesäkuuta 2015.)